Verotus

.

Näytä vastaukset | Piilota vastaukset

Kaikki verohallinnon tarvitsemat tiedot käyvät selville perustaisilmoituslomakkeesta (Y-lomake). Kätevimmin lomakket saat internetistä osoitteesta www.ytj.fi. Lomakkeita saa myös verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja uusyrityskeskuksita (Enteristä).

Internetistä löytyvät myös lomakkeen täyttöohjeet. Verovirastoissa, maistraateissa ja uusyrityskeskuksissa autetaan lomakkeen täyttämisessä. Pyydä perustamisilmoituksen täytön yhteydessä kertomaan, pitääkö sinut liiketoimintasi perusteella merkitä arvonlisävelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin ja mitä velvoitteita rekisteröinnit sinulle tuovat.

Liiketoiminnan käynnistyttyä ilmoitat verohallinnolle kuukausittain valvontatiedot arvolisäverosta ja maksamistasi palkoista, jos toimintasi on arvonlisäverollista tai työantajana maksat säännöllisesti palkkaa. Nämä tiedot merkitset yhteiseen valvontailmoitukseen, jonka verovirasto on lähettänyt rekisteröitymisesi jälkeen.

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Vain tiettyjen arvonlisäverolaissa määriteltyjen tavaroiden ja palvelujen myynti on säädetty verottomaksi. Arvonlisäverovelvollisia ovat tavaroita ja palveluja myyvät yritykset.

Tärkeintä arvonlisäverosta on ymmärtää, ettei se ole yrityksiltä vaan yksityishenkilöiltä perittävä vero, jonka yrityksen ainoastaan keräävät, raportoivat ja tilittävät liiketoiminnan muodossa.

Arvonlisäveron ei siis ole tarkoitettu jäävän verovelvollisten rasitukseksi, vaan vero oletetaan sisällytettävän hyödykkeiden myyntihintoihin lopullisen kuluttajan maksettavaksi. Veron kertaantuminen on estetty vähennysoikeuden avulla. Arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää yritystoiminnan ostoihin sisältyvän arvonlisäveron verottajalle maksettavasta osuudesta.

Yrityksen on itse ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi, ilmoitettava perustietojen mahdollisista muutoksista ja tarvittaessa tehtävä ilmoitus toiminnan päättymisestä. Verovelvollinen laskee ja maksaa veron itse kuukausittain. Verovelvollisen on annettava myös kausiveroilmoitus.

Vuoden 2010 alussa verotilimenettely muutti oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotili-palvelussa voi antaa kausiveroilmoituksen ja selata tilitapahtumia, www.vero.fi/verotili. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, arvonlisäveron, ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksun ja lähdeverot voi ilmoittaa tai maksaa neljännesvuosittain. Jos liikevaihto on eintään 25 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain ja muut verot neljännesvuosittain. Yritys voi halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi.
Alle 8500 euron vuosittainen liikevaihto on alv-vapaata.

Arvonlisäveroprosentit lisättynä verottomaan hintaan ovat:

- 24 % yleinen verokanta, useimmat tavarat ja palvelut
- 14 % elintarvikkeet ja rehut, ravintola- ja ateriapalvelut, ei sovelleta alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tarkoitettujen alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiin ja tarjoiluun
- 10 % kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, televisioluvat sekä tilatut sanoma- ja aikakauslehdet (tilausjakso vähintään 1 kk).

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen antaa mahdollisuuden laskuttamiseen. Verovelvollinen yrittäjä huolehtii verojen maksusta itse eikä asiakkaan tarvitse miettiä verojen osuutta. Asiakkaalle riittää, että hän on todennut yrityksen tai yrittäjän kuuluvan ennakkoperintärekisteriin.

Merkinnän voi tarkistaa www.ytj.fi

Aloittavan yrityksen ennakkoperintä perustuu yrittäjän omaan arvioon ensimmäisen tilikauden verotettavan tulon määrästä. Verotettava tulo on se, joka jää yrittäjälle tai yritykselle itselle, kun laskutettavasta myynnistä on ensin vähennetty kaikki yritystoiminnan kulut. Tätä arviota kysytään ennakkoperintärekisteriin ilmoittauduttaessa yrityksen perustamiseen käytettävissä Y-lomakkeissa.

Arvioita on usein vaikea tehdä ennen kuin toimintaa on olemassa, joten on järkevää arvioida niin hyvin kuin pystyy ja myöhemmin, esim. 3-6 kk kuluttua toiminnan aloittamisesta tarkentaa arvoita verottajalle. Tämän jälkeen verottaja tasaa loppukauden arvioidun verotuksen uudelleen ja lähettää uudet maksulaput yrittäjälle. Tavittaessa arvioita voi tarkentaa uudelleen samankin tilikauden aikana. Jos yrittäjä ilmoittaa verotettavaksi tuloksi 0 €, eikä ilmoita kertyvistä verotettavista tuloista huolimatta mitään muutoksia verottajalle, tulevat verot koko tilikaudelta takautuvasti lisäveroina, joiden maksuun on tyypillisesti veron määrästä riippuen aikaa 2 tai 4 kk yhdessä tai kahdessa erässä. Lisäksi samanaikaisesti alkavat seuraavan tilikauden ennakkoverojen maksut.

Ennakkoveroa voi maksaa myös ns. täydennysmaksuna ilman eri ilmotusta verottajalle, jolloin kaikki maksetut verot huomioidaan tilikauden lopullisessa verotuksessa.

Yleensä ongelmat verottajan kanssa syntyvät siitä, ettei verottajalle ole ilmoitettu mitään yrittäjän poikkeuksellisesta tilanteesta, jolloin esim. maksamattomat verot menevät nopeasti perintään ja ulosottoon. Jos tekemättömien ilmoitusten takia laskee omia verotusarvioita, saattaa nopeasti koitua ylimääräisiä ongelmia. Oman edun ja positiivisen kehityksen turvaksi verottajan kanssa kannattaa muodostaa asiallinen suhde, jossa tieto yrityksen toiminnasta välittyy verottajalle oikea-aikaisesti.

- Yritys maksaa veronsa tilikauden kuluessa etukäteen arvioimansa tai edellisen tilikauden verotettajan tulon perusteella.
- Verottaja laskee veron määrän ja lähettää postitse ennakkoveroliput ja tilillepanokortit yritykseen.
- Tilikauden päätyttyä annetun veroilmoituksen perusteella vero tasataan ja erotus on joko veronpalautusta tai lisäveroa.
- Yritys voi tilikauden aikana hakea muutosta ennakkoveroihin. Liitteenä tarvittaessa välitilinpäätös, budjetti tai jokin muu selvitys.

Yrittäjän elinkeinotoiminnastaan saama tulo jaetaan verotuksessa kahteen tulolajiin: pääomatuloon ja ansiotuloon.

Pääomatuloja ovat yrittäjän henkilökohtaisen omaisuuden myynnistä, vuokrauksesta, tai tuotoista saatavat tulot.
Pääomatulojen vero on suhteellinen eli veron määrä on 30 % enintään 50 000 euron pääomatulojen osalta ja 32 % sen ylittävältä osalta.

Ansiotuloja ovat mm. palkka, eläke, etuus (esim. luontoisedut kuten työntekijän asuntoetu) ja korvaus (esim. työttömyyskorvaus).
Ansiotulojen vero on progressiivinen eli veron veroprosentin määrä nousee tulojen kasvaessa. Ansiotulosta menevä vero muodostuu valtionverosta, kunnallisverosta ja mahdollisesta kirkollisverosta. Kunnallisveron ja ja kirkollisveron määrä riippuu kunnasta ja seurakunnasta. Lisäksi verotuksen yhteydessä maksetaan YEL-työtulon perusteella 1,22 % sairaanhoitomaksua ja 0,97 % päivärahamaksua (vuonna 2012).

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksestä saama tulo verotetaan häen omana tulonaan. Osa yritystulosta on pääomatuloa ja osa ansiotuloa. Yritystulo jaetaan ansio-ja pääomatuloksi yrityksen nettovarallisuuden perusteella (nettovaralliuus = yrityksen varat - yrityksen velat) Pääomatuloa on 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta ja loput ansiotuloa. Yrittäjä voi valita, että pääomatuloa on vain 10 % nettovarallisuudeta tai että koko yritystulo on ansiotuloa. Yritystoiminnan aloittamisvuonna pääomatulo-osuus lasketaan ensimmäisen tilikauden päättymishetken nettovarallisuuden mukaan.

Jos puolisot työskentelevät yrityksessä yhdessä, jaetaan yritystulo puolisoiden kesken. Yritystulon ansiotulo-osuus jaetaan työpanosten suhteessa ja pääomatulo-osuus nettovarallisuusosuuksien mukaan.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole tuloverotuksessa erillisiä verovelvollisia. Ne antavat kyllä oman veroilmoituksensa, jonka mukaan lasketaan yhtiön verotettava tulo (josta pitää maksaa veroa). Tämä tulo jaetaan yhtiömiesten tulo-osuuksiksi, joista yhtiömiehet maksavat veroa. Yhtiömiehiä ei sen sijaan veroteta heidän tekemistään yksityisotoista (yhtiöstä tekemistä raha- tai tavaranostoista). Osa yhtiömiehen tulos-osuudesta on pääomatuloa ja osa ansiotuloa. tulo-osuus jaetaan ansio- ja pääomatuloksi yrityksen edellisen vuoden nettovarallisuuden ja yhtiömihelle kuuluvan varallisuuden perusteella. Pääomatulo-osuudesta menee veroa 30 %, mikäli elinkeinonharjoittajan kaikki pääomatulot/v ovat enintää 50 000 € ja tämän ylittävältä osuudelta 32 %. Ansiotulo-osuus lasketaan yhteen yhtiömiehen muiden ansiotulojen kanssa ja yhtiömies maksaa kaikkien ansiotulojensa yhtiömäärästä veroa progressiivisen veroasteikon mukaan.

Osakeyhtiö maksaa veroa 24,5 % yritykselle kertyvästä verotettavasta tulosta. Kun yrittäjä maksaa itselleen palkkaa, verotetaan sitä erikseen normaalin palkkaverotuksen mukaisesti. Maksetut palkat vähennetään kuluina ennen yhtiön verotusta. Yhtiön rahat eivät ole yrittäjän rahaa. Jos yhtiö jakaa osinkoa, 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuna on verovapaata tuloa. 9 prosentin ylittävä osuus osingosta on 70 prosenttisesti ansiotuloa ja 30 % verovapaata