Verotus

Näytä vastaukset | Piilota vastaukset

Kaikki verohallinnon tarvitsemat tiedot käyvät selville perustaisilmoituslomakkeesta (Y-lomake). Lomakkeen saat verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista, maistraateista, Enteristä tai internetistä osoitteesta www.ytj.fi

Internetistä löytyvät myös lomakkeen täyttöohjeet. Verovirastoissa, maistraateissa ja uusyrityskeskuksissa (Enterissä) autetaan lomakkeen täyttämisessä. Pyydä perustamisilmoituksen täytön yhteydessä kertomaan, pitääkö sinut liiketoimintasi perusteella merkitä arvonlisävelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin ja mitä velvoitteita rekisteröinnit sinulle tuovat.

Liiketoiminnan käynnistyttyä ilmoitat verohallinnolle kuukausittain valvontatiedot arvolisäverosta ja maksamistasi palkoista, jos toimintasi on arvonlisäverollista tai työantajana maksat säännöllisesti palkkaa. Nämä tiedot merkitset yhteiseen valvontailmoitukseen, jonka verovirasto on lähettänyt rekisteröitymisesi jälkeen.

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Vain tiettyjen arvonlisäverolaissa määriteltyjen tavaroiden ja palvelujen myynti on säädetty verottomaksi. Arvonlisäverovelvollisia ovat tavaroita ja palveluja myyvät yritykset.

Tärkeintä arvonlisäverosta on ymmärtää, ettei se ole yrityksiltä vaan yksityishenkilöiltä perittävä vero, jonka yrityksen ainoastaan keräävät, raportoivat ja tilittävät liiketoiminnan muodossa.

Arvonlisäveron ei siis ole tarkoitettu jäävän verovelvollisten rasitukseksi, vaan vero oletetaan sisällytettävän hyödykkeiden myyntihintoihin lopullisen kuluttajan maksettavaksi. Veron kertaantuminen on estetty vähennysoikeuden avulla. Arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää yritystoiminnan ostoihin sisältyvän arvonlisäveron verottajalle maksettavasta osuudesta.

Yrityksen on itse ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi, ilmoitettava perustietojen mahdollisista muutoksista ja tarvittaessa tehtävä ilmoitus toiminnan päättymisestä. Verovelvollinen laskee ja maksaa veron itse kuukausittain. Verovelvollisen on annettava myös kausiveroilmoitus.

Vuoden 2010 alussa verotilimenettely muutti oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotili-palvelussa voi antaa kausiveroilmoituksen ja selata tilitapahtumia, www.vero.fi/verotili. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, arvonlisäveron, ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksun ja lähdeverot voi ilmoittaa tai maksaa neljännesvuosittain. Jos liikevaihto on eintään 25 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain ja muut verot neljännesvuosittain. Yritys voi halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi.
Alle 8500 euron vuosittainen liikevaihto on alv-vapaata.

Arvonlisäveroprosentit lisättynä verottomaan hintaan ovat:

- 23 % yleinen verokanta, useimmat tavarat ja palvelut
- 13 % elintarvikkeet ja rehut
- 13 % ravintola- ja ateriapalvelut, ei sovelleta alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tarkoitettujen alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiin ja tarjoiluun
- 9 % kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet sekä televisioluvat.
- 9 % maksetaan 1.1.2007 - 21.12.2010 myös kampaamopalveluista sekä pienistä korjauspalveluista, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin tai liinavaatteisiin.

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen antaa mahdollisuuden laskuttamiseen. Verovelvollinen yrittäjä huolehtii verojen maksusta itse eikä asiakkaan tarvitse miettiä verojen osuutta. Asiakkaalle riittää, että hän on todennut yrityksen tai yrittäjän kuuluvan ennakkoperintärekisteriin.

Merkinnän voi tarkistaa www.ytj.fi

Aloittavan yrityksen ennakkoperintä perustuu yrittäjän omaan arvioon ensimmäisen tilikauden verotettavan tulon määrästä. Verotettava tulo on se, joka jää yrittäjälle tai yritykselle itselle, kun laskutettavasta myynnistä on ensin vähennetty kaikki yritystoiminnan kulut. Tätä arviota kysytään ennakkoperintärekisteriin ilmoittauduttaessa yrityksen perustamiseen käytettävissä Y-lomakkeissa.

Arvioita on usein vaikea tehdä ennen kuin toimintaa on olemassa, joten on järkevää arvioida niin hyvin kuin pystyy ja myöhemmin, esim. 3-6 kk kuluttua toiminnan aloittamisesta tarkentaa arvoita verottajalle. Tämän jälkeen verottaja tasaa loppukauden arvioidun verotuksen uudelleen ja lähettää uudet maksulaput yrittäjälle. Tavittaessa arvioita voi tarkentaa uudelleen samankin tilikauden aikana. Jos yrittäjä ilmoittaa verotettavaksi tuloksi 0 €, eikä ilmoita kertyvistä verotettavista tuloista huolimatta mitään muutoksia verottajalle, tulevat verot koko tilikaudelta takautuvasti lisäveroina, joiden maksuun on tyypillisesti veron määrästä riippuen aikaa 2 tai 4 kk yhdessä tai kahdessa erässä. Lisäksi samanaikaisesti alkavat seuraavan tilikauden ennakkoverojen maksut.

Ennakkoveroa voi maksaa myös ns. täydennysmaksuna ilman eri ilmotusta verottajalle, jolloin kaikki maksetut verot huomioidaan tilikauden lopullisessa verotuksessa.

Yleensä ongelmat verottajan kanssa syntyvät siitä, ettei verottajalle ole ilmoitettu mitään yrittäjän poikkeuksellisesta tilanteesta, jolloin esim. maksamattomat verot menevät nopeasti perintään ja ulosottoon. Jos tekemättömien ilmoitusten takia laskee omia verotusarvioita, saattaa nopeasti koitua ylimääräisiä ongelmia. Oman edun ja positiivisen kehityksen turvaksi verottajan kanssa kannattaa muodostaa asiallinen suhde, jossa tieto yrityksen toiminnasta välittyy verottajalle oikea-aikaisesti.

- Yritys maksaa veronsa tilikauden kuluessa etukäteen arvioimansa tai edellisen tilikauden verotettajan tulon perusteella.
- Verottaja laskee veron määrän ja lähettää postitse ennakkoveroliput ja tilillepanokortit yritykseen.
- Tilikauden päätyttyä annetun veroilmoitusken perusteella vero tasataan ja erotus on joko veronpalautusta tai lisäveroa.
- Yritys voi tilikauden aikana hakea muutosta ennakkoveroihin. Liitteenä tarvittaessa välitilinpäätös, budjetti tai jokin muu selvitys.

Yrittäjän elinkeinotoiminnastaan saama tulo jaetaan verotuksessa kahteen tulolajiin: pääomatuloon ja ansiotuloon. Pääomatulojen vero on suhteellinen eli veron määrä on pääomatulon määrästä riippumatta 28 %. Ansiotulojen vero sen sijaan on progressiivinen eli veron veroprosentin määrä nousee tulojen kasvaessa.

Verotettava tulo jaetaan yhtiömiesten kesken, jonka mukaan heitä verotetaan pääsääntöisesti ansiotuloverotuksen mukaisesti. Ky:n äänetöntä yhtiömiestä verotetaan pääomatuloverotuksen mukaisesti. Jos yhtiömiehet nostavat erikseen palkkoja, verotetaan niitä palkkojen osalta normaalin palkkaverotuksen mukaan.

Yritys maksaa veroa 26 % yritykselle kertyvästä verotettavasta tulosta. Kun yrittäjä maksaa itselleen palkkaa, verotetaan sitä erikseen normaalin palkkaverotuksen mukaisesti. Maksetut palkat vähennetään kuluina ennen yhtiön verotusta. Yhtiön rahat eivät ole yrittäjän rahaa. Jos yhtiö jakaa osinkoa, 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta laskettuna on verovapaata tuloa. 9 prosentin ylittävä osuus osingosta on 70 prosenttisesti ansiotuloa ja 30 % verovapaata.

Veroa maksetaan pääsääntöisesti ansiotulosta eli verotus on progressiivinen. Veron määrä kasvaa tulojen kasvaessa. Jos toiminimellä molemmat puolisot työskentelevät toiminimen puitteissa, jaetaan verotus puolisoiden kesken verottajalle ilmoitettavan prosenttisuhteen mukaisesti. Toiminimessä ei ole erillistä palkanmaksuja yrittäjälle tai puolisoille, vaan kaikki tulot kulujen ja poistojen jälkeen on yrittäjän verotettavaa henkilökohtaista tuloa.